Jump to content
Herppi.net - Suomen Herppiharrastajat ry
Jeze

Koristesarvisammakko (Ceratophrys ornata)

Recommended Posts

Jeze    0

Useita ketjuja siirretty. -tuuliaa

Osaisikohan joku kertoa lyhyesti lajin hoidosta ja käyttäytymisestä terraariossa? Joskus muistelisin faunattaressa tällaisen nähneeni...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Joonas    1 192

Kyllä noita silloin tällöin näkee eläinkaupoissa. Ja varsinkin normaaliväristä (siis ei albiinio) argentiinansarvisammakkoa pidän eräänä kauneimmista sammakoista joita liikkeistämme saa. Tarkoittaahan tieteellinen nimikin "koristeellista sarvisammakkoa".

Ensin tuo käyttäytymispuoli, joska se on helpompi: sarvisammakot eivät juurikaan tee mitään. Ne istuvat aloillaan ja odottavat että saalis tulee nenän eteen. Silloin ne hyökkäävät. Kyseessä on siis ns. sit-and-wait tyyppinen saalistaja, joka luonnossa usein vähän kaivautuu maaperään vaanimaan. Silloin tällöin toi mun eläin tallustaa kopissaan, mutta sitä tapahtuu yleensä vain siivouksen ja muiden operaatioiden yhteydessä.

Hoidosta sen verran että itse käytän minimalistista sisustustapaa: 30x50 cm pinta-alainen astia, jossa on pohjalla muutaman sentin kerros vettä, kiviä joille pääsee kiipeämään ylös vedestä, kukkaruukunpuolikas piilopaikaksi ja pätkä kultaköynnöstä. Systeemi on ehdottoman helppo siivota (mikä on tarpeen sillä eläimen ulosteet ovat valtaisan kokoisia) ja eläin on helppo pitää tarpeeksi kosteana ja lämpimänä. Näitä sammakoita on terraario-oloissa tapettu liian matalaan kosteuteen ja siihen että ne syövät pohjamatksua. Käyttämälläni systeemillä vältetään molemmat ongelmat. Eihän se kovin luonnollinen ja kaunis terraario ole, mutta kelpaa sammakolle kyllä.

Luonnollisempaa maisemaa kaipaava voi rakentaa sademetsäterraarion jossa on paksu turvepohja kaivautumista varten. Kosteus ja lämpötila säädetään tälle lajille siis Etelä-Amerikan sademetsien mallin mukaiseksi.

Suuri ja erityisesti suurisuinen ja valtavan ruokahalun omaava eläin syö kaikkea mikä liikkuu. Suuret selkärangattomat ja pienet nisäkkäät (pienet mutta selvästi pinkkiä suuremmat hiiret tai rotanpoikaset ovat kova juttu) muodostavat ruokavalion.

Olisikohan tuossa ollut ihan perusasiat lyhyesti? Jos jotain unohtui, kysy niin koetan tarkentaa :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Timo    497

Ceratophrys- ja esim. Pyxicephalus-sukujen sekä vastaavien edustajien ruokavalion suhteen on huomioitava yksilöiden suuri vaara lihavuuteen, mikä johtaa helposti jälleen ns. elintasosairauksiin.

Joonaksen mainitsemien hiirten ja rotanpoikasten tarjonnan suhteen on oltava tiukka sillä yksilöt kasvavat kylläkin niillä nopeasti mutta tällöin lihavilla yksilöillä sisäelimien rasvoittuminen sekä muut haittatekijät saattavat koitua ongelmaksi. Olen kokenut nuoria karvapeitteen omaavia hiiriä paremmaksi mm. rotan pinkit jolloin ruoansulatus toimii helpommin mutta kuitenkin runsas, suurten selkärangattomien käyttö kuten, torakat, kulkusirkat jne.. pidentää ikää ja on suotavampaa sekä turvallisempaa. Lisäksi on huomioitava että luonnonvaraiset yksilöt syövät myös lajikumppaneitaan ja mm. toisia sammakoita jotka ovat ruoansulatuksellisesti toki eri asia häkki-jyrsijöiden suhteen. Tämä on mm. joidenkin nuorten käärme-lajien kohdalla usein ohitettu seikka, luonnonvaraisen yksilön ruokavalion huomiointi eri ikäkausina on näin ollen tärkeää.

Tomaattisammakoilla (Dyscophus) olen havainnut että liian usein ja säännöllisesti pinseteistä, kuitenkin selkärangattomilla ruokituilla yksilöilläkin on lihavuutta ja mahdollisia sisäelinongelmia.

Lisäksi lepokausi parantaa tämänkaltaisten lajien elämänlaatua, parikin kuukautta turpeeseen kaivautuneena puhdistaa elimistöä riittävästi uutta kasvukautta ajatellen.

-Timo Paasikunnas

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Henuli    2

Mitenkäs on, että voiko Ceratophrys ornata-terraariota sisustaa myös sammaleilla yms..? Vai koituuko suurtakin haittaa itse sammakolle, tuskin?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
VonLexuza    13

Hiiop! Ylös ihmisten ilmoille!

Hoidosta sen verran että itse käytän minimalistista sisustustapaa: 30x50 cm pinta-alainen astia, jossa on pohjalla muutaman sentin kerros vettä, kiviä joille pääsee kiipeämään ylös vedestä, kukkaruukunpuolikas piilopaikaksi ja pätkä kultaköynnöstä. Systeemi on ehdottoman helppo siivota (mikä on tarpeen sillä eläimen ulosteet ovat valtaisan kokoisia) ja eläin on helppo pitää tarpeeksi kosteana ja lämpimänä. Näitä sammakoita on terraario-oloissa tapettu liian matalaan kosteuteen ja siihen että ne syövät pohjamatksua. Käyttämälläni systeemillä vältetään molemmat ongelmat. Eihän se kovin luonnollinen ja kaunis terraario ole, mutta kelpaa sammakolle kyllä.

Luonnollisempaa maisemaa kaipaava voi rakentaa sademetsäterraarion jossa on paksu turvepohja kaivautumista varten. Kosteus ja lämpötila säädetään tälle lajille siis Etelä-Amerikan sademetsien mallin mukaiseksi.

Itseänikin on kiinnostanut jo jonkin aikaa tämä "Pacman sammakko" ja nyt olen tullut siihen tulokseen, että tällainen on pakko hankkia lemmikiksi. Olen nyt viikon ajan etsinyt siitä oikein_tehokkaasti tietoa ja nyt alkaa tämä kaikkia raastava kyselyosio. ;)

Tuosta vesipohjaratkaisusta heräsi muutamia kysymyksiä mieleen:

1. Noiden eri sivustojen mukaan josta kävin tietoa etsimässä sanottiin, että sammakko stressaantuu helposti, varsinkin jos ei pääse piiloon tahtoessaan. Ceratophys Ornata luonnossa kaivautuu maahan tekemään pieneen kuoppaansa, jossa sitten vaanii kaikkea ulkopuolista elämää. Lisäksi maahan kaivautuneena se tuntee olonsa enemmän turvatuksi, eikä sitä myötä stressaannu niin paljoa.

Miten tämä toimii tuossa vesipohjassa kun sammakko ei pääse kaivautumaan? Piilopaikkoja toki löytyy, mutta onko tästä ilmennyt silti ongelmia? Miten nahanluonti onnistuu vesipohjalla?

2. Kuinka helposti vesi alkaa likaantua kun sammakko ulostaa esim. yön aikana jolloin et pääse sitä heti korjaamaan pois? Kuinka usein terraario pitää siivota tällä pohjamallilla?

3. Tuossa juuri Timo kertoi noista ylisyöttämisen vaaroista. Jos syöttää sammakkoa sirkoilla niin annetaanko ne suoraan vain pinseteillä vai tiputetaanko sirkat kuivan tason (kiven tai kupin) päälle, jolloin ne kuitenkin ovat ennemmin tai myöhemmin siellä vedessä lillumassa?

Sitten valaistuksesta vielä yksi kysymys:

1. Tarvitseeko Ceratophrys Ornata UV-/UVB- valoa? Käsittääkseni "tomaattisammakot" tarvitsevat, mutta onko tämä pakollinen koristesarvisammakoille? Kovin suosittelivat sitä, mutta ei kuulemma ollut pakollinen. Toki tällainen hankitaan jos siitä hyötyä eläimelle on.

Ja itse elukan hankinnasta:

1. Millainen on todennäköisyys jos menen vaikka Faunattaresta ostamaan oman sarvisammakkoni, että se on luonnosta napattu? Käsittääkseni näiden kasvattajia kyllä löytyy, mutta tähän mennessä en ole vieläkään saanut selville kuinka paljon näitä kasvatussamppeja löytyy markkinoilta.

2. Tietääkö kukaan kasvattajaa tai nettisivua (ulkomaista/kotimaista) jolta voisi tilata suoraan oman otuksensa?

Kiitän jo etukäteen vastauksista! Lisää kysymyksiä tulee kun keksin niitä! ;P

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Joonas    1 192
1. Noiden eri sivustojen mukaan josta kävin tietoa etsimässä sanottiin, että sammakko stressaantuu helposti, varsinkin jos ei pääse piiloon tahtoessaan. Ceratophys Ornata luonnossa kaivautuu maahan tekemään pieneen kuoppaansa, jossa sitten vaanii kaikkea ulkopuolista elämää.

Turpeettomaankin ratkaisuun voi kehittää piilopaikkoja: ruukunpuolikkaita, kasveja jne. vaikka kuinka paljon, ja niillä voi tehdä paljon. Ei otus erityisen stressaantuneelta vaikuttanut, mutta melkein ana se piiloitui kyllä ruukun sisään. Ja toisaalta kuluneen puolentoista vuoden aikana meidänkin sarvisammakko on muuttanut terraarioon jossa on tuollainen turvepohja. Halusimme kokeilla mitä tapahtuu. Samaan tapaan se sielläkin "toimii", paitsi että se kaivautuu turpeeseen. Ainoa varsinainen "yllättävä" ongelma on se, että allas tuppaa kuivumaan entistä nopeammin nyt kun siellä on vähemmän irtovettä. Ja siivoaminen on työläämpää. Suunnittelen kovasti siirtymistä takaisin vesipohjaan pikapuoliin.

Miten nahanluonti onnistuu vesipohjalla?

Altaassa on aina ollut iso kivi jolle se on voinut kiivetä. Ja siihen se on voinut nahkaansakin hankailla, joten ei ongelmia luonnissakaan.

Kuinka helposti vesi alkaa likaantua kun sammakko ulostaa esim. yön aikana jolloin et pääse sitä heti korjaamaan pois? Kuinka usein terraario pitää siivota tällä pohjamallilla?

Kyllä se uloste lämpimässä vedessä alkaa heti tehdä pahojaan. Ei sammakko niin herkkä ole että se yön aikana siitä mitään pahempaa ongelmaa kehittäisi, mutta kyllä uloste on syytä vuorokauden sisään tms. saada pois. Ihan jo haisullisista ja esteettisistäkin syistä. Kerran pari viikossa vettä saa olla vaihtamassa. Mutta toisaalta koko sisustuksen idea on että vettä voi vaihtaa nopeasti. Meillä eläin on muovialtaassa, joten sen vessaan kantamiseen ja veden vaihtoon ei mene kuin muutama minuutti.

Jos syöttää sammakkoa sirkoilla niin annetaanko ne suoraan vain pinseteillä vai tiputetaanko sirkat kuivan tason (kiven tai kupin) päälle

Sinnehän ne lilluituvat. Tai karkaavat koko altaasta tai jotain muuta ilkeää. Sammakko iskee yleensä innolla kaikkeen liikkuvaan, joten pinseteistä ruokkimiseenkaan ei mene kuin tovi. Ja koska se on niin paljon hallitumpaa suosin sitä itse, liki kaikkien sammakkoeläinten kanssa.

Tarvitseeko Ceratophrys Ornata UV-/UVB- valoa?

En ole koskaan harrastanut. Perustelu: metsän pohjassa, usein pohjan sisällä ei aurinko juuri paista luonnossakaan.

Tietääkö kukaan kasvattajaa tai nettisivua (ulkomaista/kotimaista) jolta voisi tilata suoraan oman otuksensa?

En tiedä kasvatuksesta muuta kuin sen että jo Ruotsissa messuilla näkee poikueita usein kaupan. Repti.net saattaisi olla sopiva aloitusosoite etsiskelylle, jos länsinaapurin puolelta haluaa otuksen saada. Suomessa näitä ei tietääkseni kukaan kasvata.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
VonLexuza    13

Vielä löytyy yksi kysymys kun erinäköistä informaatiota pulpuaa joka paikasta väittäen vähän mitä tahtoo!

Mahtuuko ornamenttisammakko asumaan hyvin 60x30x35cm (p, s, k) kokoisessa akvaterrassa ilman ongelmia? Käsittääkseni aika minimikokoja hioo, mutta asuttaminen olisi kuitenkin mahdollista?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Joonas    1 192
Mahtuuko ornamenttisammakko asumaan hyvin 60x30x35cm (p, s, k) kokoisessa akvaterrassa ilman ongelmia?

Tekisi mieli sanoa ettei se siitäkään tilasta käytä kuin parin kämmenen kokoisen alueen. Alarajoja huitelee, mutta mulla on asuttu aiemmin suunnilleen tuon kokoisessa. Nykyään tilaa on himpun enemmän (pohjaa 60x40).

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
VonLexuza    13

Kysyn nyt tämän kysymyksen täällä enkä sähköpostilla/YV:llä, jotta voisin uppia vanhoja topikkeja ehdoin tahdoin. :P

Joonas, millaista vettä sinä olet käyttänyt sammakollasi? Luin yhdeltä sivulta, ettei saisi käyttää kraanavettä koska ei olisi yhteensopivaa päkmänin herkän ihon kanssa. Sadevettä suositeltiin, mutta näin "talvella" se tuottaa jonkin verran ongelmia. Pitääkö minun mennä ostamaan Lidlista litrakaupoittain lähdevettä vai? En nyt löydä tähän hätään sitä sivua, mutta näin kuitenkin muistaakseni jossain luki.

Sammakko on muuten tulossa lauantaina, eikä terra ole vielä valmiina. Sen siitä saa kun uskoo niitä eläinkauppojen tilausaikoja: "Joo, jos alkuviikosta tulet kyselemään niin se on perillä täällä kaupassa ensi maanantaina!" :D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Joonas    1 192
Joonas, millaista vettä sinä olet käyttänyt sammakollasi?

Meillä kaikki aikuiset sammakkoeläimet ovat aina saaneet tyytyä siihen veteen mitä kraanasta tulee. Ilman mitään seisottamisia tai kemikaaleja. Toukkien veden kanssa teemme enemmän temppuja (otamme veden aikuisten altaasta jolloin se on seisonutta jne), mutta kaikki aikuiset ovat aina olleet kraanavedellä. Ovat ne sitten sarvisammakoita, jotain akvaattisia salamantereita, tai mitä muita tahansa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Aleksi.L    0

Nostetaanpa tätä keskustelua tästä hienosta sammakkoeläimestä taas ylös...

Olen ettinyt tietoa kyseisestä lajista (Ceratophrys ornata) mutta minullekkin jäi vielä muutamia kysymyksiä joten pistän ne tähän niin ei tarvitse uusia keskusteluja muutaman kysymyksen takia alkamaan luoda ja seuraavat kysyjät saattavat helpommin sitten saada kanssa tästä keskustelusta vastauksia...

Akva-terran pohjalla pitäisi siis olla 4-5cm vettä, mutta miten nuoremmille yksilöille? Olisiko se sitten vähemmän eli noin puoleen väliin ruumista pitäisi olla sitä vettä? vai enemmän?

Onko Suomessa tällä hetkellä yhtään kasvattajaa kyseiselle lajille? Joonaksella on ainakin joskus ollut poikasia (?) mutta onko nykyään viellä poikasia tulossa?

Minkä hintaisia kyseisen sammakkolajin poikaset ja aikuiset suunninpiirtein ovat kasvattajilta tällä hetkellä?

Kyseinen laji on viellä vasta harkinta vaiheessa, mutta olisi kiva saada tietoa lisää niin voi varmistua lajin suhteen suuntaan tai toiseen.

- Aleksi

Ps. mun tuurilla jossain lukee kummiskin noihin kysymyksiin selvät vastaukset mutta ei tällä sokee niitä huomaa x)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
NiinaG    230
Olisiko se sitten vähemmän eli noin puoleen väliin ruumista pitäisi olla sitä vettä?

Eli juuri näin. Ei ole kuitenkaan tarkoitus hukuttaa poikasta. ;) Myös kostea turve käy hyvin pohjamateriaaliksi niin poikaselle kuin aikuisellekin sarvisammakolle. Turve on vettä kauniimpaa mutta, ainakin meillä, se aiheuttaa enemmän ongelmia kun hyötyä (mm. nahanluonti ongelmat). Tästä on kirjoitettu enemmänkin osoitteessa www.sammakkolampi.net/sarvisammakot.

Onko Suomessa tällä hetkellä yhtään kasvattajaa kyseiselle lajille?

En ole kuullut että kyseiselle lajille olisi kasvattajaa täällä Suomen puolella. Ruotsissa niitä riittää sitten sitäkin enemmän.

Joonaksella on ainakin joskus ollut poikasia (?) mutta onko nykyään viellä poikasia tulossa?

Hih, tämä ei pidä paikkansa. Meillä ei ole koskaan ollut itse kasvatettuja ceratophryksen poikasia. Eikä yhdellä naaraalla niitä ole tulossakaan. :)

Minkä hintaisia kyseisen sammakkolajin poikaset ja aikuiset suunninpiirtein ovat kasvattajilta tällä hetkellä?

Ruotsin kasvattajien tarjontaa ja hintoja kannattaa seurata www.repti.net -sivuton kautta.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
VonLexuza    13

Mitenkä muuten näillä tapahtuu tuo nahanluonti? Teoriassa tiedän minkälainen prosessi tämä on, mutta mistä sen huomaa että sammakolla on tulossa nahanluonti?

Itselläni on tuo oma C. ornata ollut jo alkukeväästä asti, enkä ole kertaakaan nähnyt sen luovan nahkaansa. Epäilys on kuitenkin että näin olisi tapahtunut jo ainakin kahdesti, mutten ole kuitenkaan varma.

Ensimmäinen kerta tapahtui vesipohjan kanssa. Sammakko rupesi viihtymään rutkasti enemmän kiven päällä kuin vedessä. Tätä "kuivakautta" kesti noin 2 - 3 viikkoa. Kerran löysin siivouksen yhteydessä samaisen kiven päältä jotain kuivunutta 'limaa', mutta siitä ei tiedä onko se tullut ulostaessa, syödessä (kielestä on tullut samanlaista 'räkää' ennenkin) tai jostain muualta. Varsinaisia todisteita en siis löytänyt, ruokahalukin oli pysynyt aivan samanlaisena kuin ennenkin. Tämä tapahtui loppukeväästä.

Toinen kerta tapahtui turvepohjan kanssa tässä pari kolme viikkoa sitten. Terran siivouksen yhteydessä päätin, etten tällä kertaa laita sisustukseen ollenkaan sammalta. Sammakko ei siitä pitänyt ja täten kaivautui turpeen sekaan piiloon. Turpeen alla se viihtyi aluksi pari päivää ja putkahti ulos pariksi tunniksi. Koulupäivän jälkeen saavuttuani kotiin se oli kaivautunut uudelleen piiloonsa, ja seuraavan kerran se tuli esiin puolentoistaviikon päästä kun päätin lisätä sinne lisää kasvillisuutta.

Tiedä sitten oliko tässäkin kyse molttauksesta? Yleensä jos se tahtoo olla piilossa, se menee ruukunpuolikkaansa tai kultaköynnöksen alle kaivautumaan. Tällä kertaa se kaivautui kuitenkin aivan näkyvälle paikalle, lämpölampun alle. Ruoka maistui kuitenkin aina kun sille tarjosi ja sama kurnuttelu jatkui, jopa turpeen alla.

Niin että kuinka usein tämän nahanluonnin pitäisi suunnilleen tapahtua? Huomaako sitä yleensä mistään jos molttaus on tapahtunut?

Oma konnani on nyt lähes täysikokoinen koiras.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Joonas    1 192
Mitenkä muuten näillä tapahtuu tuo nahanluonti? Teoriassa tiedän minkälainen prosessi tämä on, mutta mistä sen huomaa että sammakolla on tulossa nahanluonti?

"Kuivunut lima" on aika hyvä kuvaus luodusta nahasta joka on jäänyt kuiville. Olen tainnut itsekin käyttää termiä limaklöntti jossain... ai niin, täällä!

Sammakon pois lähtevä nahka on niin ohut kerros, että se usein repeytyy pienemmiksi palasiksi. Tai viimeistään irrottuaan se repeillee helposti.

Juuri ennen nahanluontia eläin voi vaikuttaa värittömämmältä kuin yleensä. Mutta ei välttämättä. Myöskään ruokahaluun tai edes juurikaan käytökseen sammakoiden nahanluonti ei välttämättä vaikuta samalla tavalla kuin monella muulla herpillä. Melkein päin vastoin: monet lajithan syövät luomansa nahan. Nahan luonnin jälkeen eläin voi taas vaikuttaa himpun kirkkaammalta kuin muulloin, mutta ero ei välttämättäkään ole kovin kummoinen.

Itse proseduuri menee (sarvi)sammakon kanssa niin, että nahka halkeaa jostain, ja sen jälkeen sammakko alkaa käsillään ja jaloillaan (ja mahdollisesti johonkin vähän hangaten) työntää vanhaa nahkaa pois päältään. Kun luonti sujuu hyvin, menee se nopeasti, eikä toimenpidettä oikeastaan edes huomaa ellei satu juuri sillä hetkellä katsomaan. Eri lailla kuin vaikka käärmeillä, nahanluontia ei siis kovin hyvin pysty ennustamaan, eikä siitä välttämättä tiedä mitään jälkikäteenkään.

Joskus luonti taas ei mene niin hyvin putkeen, ja silloin eläimen pinnalle jää nahkaretaleita, harmaampia alueita jotka kyllä yleensä huomaa paljain silmin. Meillä sarvisammakon kanssa tätä tapahtui erityisesti silloin, kun terraario (ja sammakko) olivat liian kuivia. Enemmän aiheesta löytyy tuosta Niinan yllä laittamasta linkistä.

Nahanluontitiheydestä en valitettavasti osaa sanoa. Juuri siksi että sitä on hankala havaita, joten en ole saanut muodostettua minkään sammakon kanssa selkeää kuvaa siitä millaisin välein homma tapahtuu. Kasvavilla eläimillä varmasti tiheämmin kuin täysikasvuisilla.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
J0LLINEN    15

Voisiko olla mahdollista ,että näin tuollaisen albino sarvisammakon tampereen reporangassa 3 viikkoa sitten? Ainakin siellä oli tuon näköinen sammakko joka oli albino ja melko iso.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
VonLexuza    13

Pakko kai se on sitten uskoa, että niitä moltteja on sitten tapahtunut. Pääasia on ettei tule minkäänlaisia ongelmia niiden kanssa.

Kiitos jälleen kerran vastauksestasi, Joonas. ;)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
NiinaG    230
Voisiko olla mahdollista ,että näin tuollaisen albino sarvisammakon tampereen reporangassa 3 viikkoa sitten? Ainakin siellä oli tuon näköinen sammakko joka oli albino ja melko iso.

Mitä suuremmalla todennäköisyydellä kyseessä oli sarvisammakko. Ceratophrys sp. ainakin. Albiino sarvisammakot ovat maailmalla varsin yleisiä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Lizard-man    0

tyhmä kun olen tahtoisin kysyä onko näillä jotain eroa Ceratophrys ornata, Ceratophrys cranwelli

eläintukussa maksaa 80 e koristesarvisammakko

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
VonLexuza    13

Lähinnä eroa taitaa olla vain kuvioinnissa, mitä minä olen ymmärtänyt. C. cranwellillä on hiukan isommat läiskät kuin ornatalla. Lisäksi näillä on pienet ulokkeet silmiensä yläpuolella, ns. sarvet. Ceratophrys ornatalla ei näitä "sarvia" ole.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Joonas    1 192

Ainakin ornatan "sarvet" ovat pienemmät kuin cranwellin. Jonkinlaiset kohoumat ornatallakin kuitenkin on. Cranwelli on usein myös ruskeampi/tylsemmän värinen, kun taas ornatassa tapaa olla enemmän kirkkaampaa kuviointia, se on koristeellisempi (mistä nimi "ornata" (ornamentti -> koristekuvio) juontaakin juurensa). Näin usein, mutta yksilöllistä vaihtelua, poikkeuksia (ja ilmeisesti myös risteymiä) löytyy vaikka minkälaisia.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
NiinaG    230

Kirjallisuuden mukaan terraarioloissa sarvisammakon ennätysikä on 14 vuotta. Oletettava elin-ikä lienee siinä 10 vuoden tietämillä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
juhlamokka    0

Olisin kiinnostunut kuulemaan minkä kokoisia terraarioita teillä sarvisammakoiden omistajilla on näille palleroillenne?

Paljoahan nämä sammakot eivät liiku, joten suuren suurta terraariotakaan tuskin tarvitaan, kuten todettu. Minkä kokoisen pohja-alan te olette kokeneet sopivaksi?

Mikäli sammakolle järjestäisi tilavan yksiön, olisikohan sillä vaikutusta kuinka paljon sammakon kasvuun. Luin että isoimmat voivat olla jopa 20cm, mutta vankeudessä koko jäänee aika paljon pienemmäksi. Johtuisikohan siitä että sammakoita pidetään lemmikkeinä pienissä tiloissa niiden liikkumattomuuden vuoksi vai ennemminkin siitä ettei meidän tarjoama ravinto ole yhtä rikasta kuin luonnosta saatu?

Pitävätkö sarvisammakkonne kovaa meteliä, osaatteko verrata sitä vaikkapa kiinankellojen äänen lahjoihin?

Tässä toistaiseksi mieltäni askarruttavat asiat, tosin perusasioita olen artikkeleista jo lukenut.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Helinä    0

mä menin Helsinkiin ostamaan ornataa ja sainkin cranwellin, käsittääkseni hoito-ohjeet ovat kuitenkin samat. Oma yksilöni on huikea ja kaunis..ja ihmeen eleväinen, juoksee sirkkojen perässä ja näyttää nauttivan saalistuksesta. Nykyään tyytyy hyökkäilemään turpeen seasta. Meillä turve ratkaisu on toiminut tähän asti hyvin ja toivottavasti toimii vastakin. Terran siivoamiseen kaikkine kaarnoineen ja sammalineen menee n. 15 min. joka ei mun elämää ainakaan haittaa. Mä ymmärrän sen, että sammakko varmasti pärjää ja elää vesipohjalla ilman mitään hörhötyksiä ihan hyvin, mutta silti mun korvaan särähtää se, että ihmisen on nopeampi ja helpompi siivota jos...ja kyllä se sammakko niinkin ja näinkin pärjää...en mä tiedä haittaako se sitten jos vaikka näkis vaivaa ja laittais niin kun sillä on luonnossakin tapana...Meidän kaveri suorastaan rakastaa turvetta ja kaivautumista, suokaa anteeksi antropomorfistinen mielipiteeni.. :D

ai niin...

Ei mun samppinen pidä minkään näköstä mekkalaa, onks siinä jotain vikaa? Eläinkaupassa täti sanoi, että se oli murissut sille siivouksen yhteydessä, kun oli toista joutunut hätyyttämään, mutta en mä ole kuullut sitäkään..saati kurnutusta.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Joonas    1 192
Meillä turve ratkaisu on toiminut tähän asti hyvin ja toivottavasti toimii vastakin. Terran siivoamiseen kaikkine kaarnoineen ja sammalineen menee n. 15 min. joka ei mun elämää ainakaan haittaa.

Eivät ne kaarnat ja vastaavat se ongelma ole, vaan itse turve... Kun sammakko ulostaa turpeen sekaan ja mahdollisesti sen jälkene potkiin päälle turvetta niin että uloste ei enää näy päällepäin, niin millä keinolla löydät ulosteen / virtsan, ja saat sen pois turpeen seasta? Ja vielä noin nopeasti?

Mä ymmärrän sen, että sammakko varmasti pärjää ja elää vesipohjalla ilman mitään hörhötyksiä ihan hyvin, mutta silti mun korvaan särähtää se, että ihmisen on nopeampi ja helpompi siivota jos...ja kyllä se sammakko niinkin ja näinkin pärjää...en mä tiedä haittaako se sitten jos vaikka näkis vaivaa ja laittais niin kun sillä on luonnossakin tapana...

On totta että kaivautumisen salliva turve on luonnollisempi vaihtoehto. Ja siksi eläimelle parempi. Heti kun opin miten pystyn pitämään märän turpeen hygieeninenä järkevällä vaivalla, teen sen mielelläni. Mutta tähän saakka en sitä keinoa ole löytänyt :(

Jos eläimen hoitaminen on liian vaikeaa, jää se helposti tekemättä (kunnolla). Niinpä olen päätynyt siihen että hoitamista on syytä helpottaa, jotta eläimen ei tarvitse lillua omassa pa****aan. Siitä että sarvisammakko "toimii" mainiosti myös vesipohjalla on maailmalta niin paljon kokemuksia ja todisteita että uskallan sitä käyttää ja suositella, vaikkei se luonnonmukaisin tapa olekaan. Kyseessä on eräänlainen kompromissi.

Jos sinulla on jokin keino helpottaa ulosteen poistamista jota minä en vain ole keksinyt, niin toivon kovasti että voit jakaa sen meidän muiden kanssamme jotta voimme parantaa omien sammakoidemme oloja.

Jos taas vaihdat suuren osan turpeesta viikottain / useammin, haluan vain onnitella sinua hienosta omistautumisesta asiallesi! Tähän astiset puolentoista kuukauden vaihdot ovat jo jonkinmoinen urakka. Toivottavasti innostuksesi säilyy läpi kaikkien tulevienkin vuosien! Minä en jaksanut vaihdella kaivelumateriaalia kuin ensimmäiset puolisen vuotta :( Ja sitten myöhemmällä toisella yrityksellä sammakko (eri yksilö kuin ensimmäisen puolen vuoden aikana) lakkasi syömästä, joten sekin yritys piti keskeyttää :(

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!

Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?

Kirjaudu sisään


×