tonikin

Kyyn purema hevosella

3 viestiä aiheessa

Kyyn puremassa on tyypillisesti kaksi 3-4 mm:n etäisyydellä toisistaan sijaitsevaa pientä pistosreikää, mutta puremakohtaa ei välttämättä havaita. Puremia tavataan yleisimmin huhti-syyskuun välisenä aikana.

Raajapuremat ovat vakavampia kuin pään tai keskiruumiin puremat. Syynä arvellaan olevan raajojen liikkeen aiheuttama myrkyn nopea leviäminen. Oireiden ilmenemiseen menee minuuteista tunteihin. Eläimille myrkky on vaarallisempaa kuin ihmiselle. Hevosella kuolleisuus on 14% ruotsalaisten vakuutusyhtiöiden mukaan. Kyyn myrkyn tarkkaa koostumusta ei tiedetä.

 

Myrkyn vaikutukset
Kyy myrkyn määrä ja koostumus vaihtelevat yksilöittäin ja jopa samalla yksilöllä tilanteesta riippuen. Jopa 30% puremista voi olla myrkyttömiä eli kuivia. Kyyn puremia on hoidettu Hevossairaalassa 0--2 kpl vuodessa. Hevosella tavallisin puremapaikka on turpa, johon kyy puree hevosen laiduntaessa. Muita paikkoja ovat raajat ja mahanalus hevosen ollessa makuulla. Myös oireet vaihtelevat puremakohdan, myrkyn määrän ja koostumuksen mukaan. Se sisältää lukuisia haitallisia entsyymejä, jotka mm. laskevat verenpainetta ja estävät veren hyytymistä. Myrkky aiheuttaa paikallisesti kudosten kuolion ja turvotuksen, vakavia yleishäiriöitä elimistössä ja mm. munuaisten tuhoutumista.

Hevosella ja koiralla on raportoitu lukuisia sydänlihaksen kuolioitumistapauksia. Myrkyn hermostovaikutuksesta kiistellään, mutta hevosella on raportoitu kasvohermohalvaus. Pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole juurikaan tietoa, mutta koiralla on todettu alentunutta rasituksensietokykyä, joka jatkuu pitkään. Viime kesänä sairaalassamme hoidetulla hevosella takajalka jäi pysyvästi paksuksi elefanttijalaksi, mutta hevonen käyttää raajaansa ja pärjää lemmikkinä. Puremassa ei esiinny yleensä bakteeritulehduksia.
Diagnoosi tehdään oireiden perusteella ja pois sulkemalla muita syitä. Pureman vakavuutta voidaan arvioida kliinisen kuvan lisäksi veren suolojen, hyytymistekijöiden, sydänentsyymien ja EKG-löydösten avulla.

 

Ensiapu
Purema-aluetta ei tule koskea eikä käsitellä millään tavoin. Kiristyssiteet ja kylmähoito voivat edistää myrkyn leviämistä ja ovat siksi kielletty. Puremakohta voi olla erittäin kipeä, joten eläin voi reagoida erittäin voimakkaasti sen koskettamiseen.
Pitämällä hevonen paikallaan pyritään estämään myrkyn leviäminen. Jos purema on hevosella raajassa, on liikkuminen erittäin kivuliasta ja hevosta EI saa liikuttaa lainkaan, jos mahdollista sillä se kipeyttää erittäin paljon. 

Klinikkahoito: Vakavissa tapauksissa suositellaan klinikkahoitoa. Yleensä annetaan nestehoitoa  tuntien tai päivien ajan ja tuetaan munuaisten toimintaa tarkkaillen virtsantuotantoa. Tulehduskipulääkkeen anto on kielletty, koska sillä on haitallisia maha- ja munuaisvaikutuksia sekä vaikutuksista hyytymistekijöihin. Tarvittaessa annetaan kipuun esim. morfiinia nestehoidon mukana.

Antivenomia (vastamyrkky) suositellaan annettavaksi 24h sisällä puremasta, mikäli oireet ovat vakavat tai hyytymistekijöissä on muutoksia. Antivenomi on tehty hevosessa ja sitä on ainakin Ruotsissa muutamassa tapauksessa kokeiltu ja annoimme sitä myös Hevossairaalassa viime kesänä em. hevospotilaaseemme. Ideana on neutraloida verenkierrossa oleva myrkky ja mahdollinen myöhemmin vapautuva myrkky. Hevosen annos on arvio (1-10 annosta) ja antoon liittyy yliherkkyysriski. Mahansuojalääkitystä suositellaan, samoin plasmaa, jos hyytymistekijöissä on ongelmaa. EKG-seurantaa suositellaan, mikäli esiintyy rytmihäiriöitä. Hevosilla käytetään antibioottihoitoa ja kortisonia alentamaan turvotusta. Hevonen on herkin kotieläinlaji jäykkäkouristukselle, joten rokotteen (tai seerumin) anto tarpeen.

Hippos-lehti 3/2012

Anna Mykkänen, eläinlääket.tohtori
Riitta-Mari Tulamo professori
Yliopistollinen hevossairaala

 

Lähde: http://www.hevoseni.fi/vammat

1 person likes this

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kappas,kun mennyt multa ihan ohi. Palaan taas aikaan 90-luvulle, jolloin omat heppani laidunsivat pakassa jossa kyitäkin oli. Muutamia turpa osumia kesän mittaan tuli, silloin ohjeistuksena eläinlääkäriltä oli vain kyytablettia ja jos turpoaa lisää tai hengistys vaikeentuu niin sitten uutta soittoa ja klinikkaa kohden. Kerran tai kaks tais takajalan vuohinen ( eli kavion yläpuolella oleva osa)  olla turpeana kyyn puremasta, mutta nämäkin puremat saattoivat olla päivän kaksi jo vanhoja.. Kun laajalla alueella laidunsivat niin tullut sitten syynättyä niin tarkasti kuhan vaan vettä ja purtavaa riitti niin hepat oli tyytyväisiä.

Hyvä että tähänkin on päivitetty ohjeistus, tosin kai nää vanhat hevosjäärät uskoo silti kyypakkauksen ihmeisiin.

 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kirjoitettu (muokattu)

Mielenkiintoista kuulla näistä kokemuksistasi. Mutuni ja osin kokemuksenikin perusteella hevos/kyy kuvio vaatii varmasti vielä topikin aloituksenkin ohjeistuksen kumoamista muutamista kohdista, mutta suunta on silti koko ajan parempaan päin.

Edited by tonikin
1 person likes this

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään