Jump to content
Herppi.net - Suomen Herppiharrastajat ry
jaded

Nuolimyrkkysammakot

Recommended Posts

jaded    952

Ai niin, mikä funktio etikalla on noissa kasvualustoissa? Koska menin nyt sen verran sooloilemaan, että jätin sen pois (koska ei ollut). Aikomus on kyllä laittaa tässä lähiaikoina vielä muutama purkki pöhisemään eri reseptillä, joten toivottavasti en ihan hukassa ole vaikka nuo kosahtaisikin. Yhdeltä herpistiltä on hyvässä lykyssä myös tulossa vielä satsi hydeitä, ne on vielä sitten sellainen viimeinen oljenkorsi jos onnistun nämä kaikki tappamaan mitä täällä nyt on. Tässä tuntuis olevan vähän niin kuin kaksi vaihtoehtoa, joko tapan ne kaikki kun en vaan osaa, tai sitten hukun kohta banaanikärpäsiin :P

 

Mistä muuten johtuu, että toi reseptin hiiva reagoi mulla niin voimakkaasti? Jouduin nimittäin pelastamaan kärpsyt isompiin purkkeihin, kun ne alkuperäiset uhkas täyttyä kattoon asti hiivan käydessä. Johtuuko tuosta etikan puutteesta? Vai oliko seos kuitenkin liian lämmin (ei ollut täysin jäähtynyt, mutta ei tuntunut käteen enää lämpimältä) vai oliko hiivaa liikaa, vai oliko purkki yksinkertaisesti liian pieni? Mukit oli kyllä hiukan naftin kokoisia, mutta yritin titrata mössön määrän purkkeihin sopivaksi. Nyt kärpsyt majailee tuollaisissa lähemmäs litran vetoisissa vanhoissa siirappipurkeissa. Purkit ei ole läpinäkyviä, mutta tuntuu että noissa kärpäset on paljon paremmin hallittavissa kun tilaa on enemmän ja purkkien käsittelykin on helpompaa kun ovat kovaa muovia. Onko tosta nyt jotain haittaa kun ovat isommassa, ei-läpinäkyvässä purkissa?

 

Kyselyikä... :ph34r:

 

Aloitetaan uusi ketju edellisen jo käytyä pitkäksi. Vanha ketju löytyy täältä: http://www.herppi.ne...raario-ravinto/

 

-Saana_85

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
mats    331

yleensä terran päällä on liian lämmin ja populaatioräjähdys taattu ja punkit tunkevat päälle. ainakin minulla. itse pidä niitä ihan huonelämmössä.  etikka on homeenestoa varten eli mömmö ei lähde homehtumaan ennen kuin on syöty.

  • Like 1

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
FrogBoy    32

Olen nyt ihan hurahtanut Ranitomeya-lajeihin :wub: Ja nyt vielä mun huoneeseen saisi pari terraariota mahtumaan alkamatta tekemään mitään torni terraarioita. Niin minkä kokoisissa terraarioissa te pidätte "peukalonkynsiä"? Nyt minulla on nuo R.imitatorit 45x45x60 cm terraariossa. Ainakin Englannissa ja Amerikassa 30x30x45 terraariot tuntuvat olevan ihan normaali koko näille pienille sammakoille, mutta Suomessahan kaikki on isompaa... ;) Aika mahtava olisi jos saisi vaikka teetettyä tai ostettua jostakin 1-3, 30(leveys)x45(syvyys)x60(korkeus) terraarioita. Koska pinta-ala mun huoneesta alkaa loppumaan mutta korkeutta vielä on :P 

Monia haaveita mulla on, ja kaikki vielä ihan vain mietiskelyä :)

Tämä siis ihan haaveilua vielä yms... Mutta kuitenkin minkä kokoisia terraarioita te suosittelette peukalonkynsille?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
mats    331

Khyllhän sinä tiedät missä A-I niitä pitää? :D eli 45 x 45 x 45 on ihan ookoo monelle lajille. Monesti on kyse siitä että briteissä ja jenkeissä on pienemmät asunnot joten ei ole tilaa isoimmille. Pienempien nuolimyrkkyjen hoito voi olla pienessä purkissa huomattavan helpompaa, eli seurata että kaikki syövät jne. Toki myös Ranitomeyoillla on luonnossa laajat reviirit, joten ne myös menestyvät isommassa purkissa, mutta tämä ei siis ole välttämättömyys niiden viihtyvyyden kannalta.

 

Itselläni on vanzoliinit 45 x 45 x45 exoterrassa, mutta haluaisin tuplan verran korkoa niille. Seinä jossa olisi 60s 45-50l ja 90 k. terroja ja niiden alla leveämpiä terroja olisi aika kiva. Toki, minulle on kaiketi tulossa vähän leveämmät purkit näille mun vähän isoimille loikkijoille.   

 

Mats

  • Like 1

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
tonikin    1 482

The power of the seasons: rainfall triggers parental care in poison frogs

http://download.springer.com/static/pdf/299/art%253A10.1007%252Fs10682-013-9637-z.pdf?auth66=1407696407_f074625330800259561db46be3037b42&ext=.pdf

 

The quality of breeding sites is of great importance for the reproductive success and accordingly the fitness of many animal species. Hence, individuals should decide carefully where to rear their offspring. Often parents have to account for multiple characteristics of habitat quality at once, which in turn might change over time. Specimens confronted with such variability may evolve the ability to display context-dependant decision plasticity. Anuran amphibians breeding in ephemeral pools largely face two risks for their offspring: desiccation and predation. The Neotropical poison frog Ranitomeya variabilis deposits both eggs and tadpoles in phytotelmata. These small tadpole nurseries lower the risk of offspring predation. However, because most poison frog tadpoles are cannibalistic, even these pools need to be surveyed for predators, and parents tend to avoid deposition with conspecifics. We tested if this avoidance behaviour does change in parental R. variabilis depending on seasonal circumstances. Over several months we provided the frogs the option to deposit their eggs or tadpoles in pools that did and did not contain chemical cues of cannibalistic conspecifics, respectively. During the rainy season, frogs strongly avoided conspecific cues for both eggs and tadpoles. Anyway, with the change to the dry season, parental preferences changed such that parent frogs were more likely to deposit tadpoles (but not eggs) in pools containing cues of conspecific tadpoles. We suggest that R. variabilis, a species that typically isolates its cannibalistic offspring, has evolved a plastic feeding behaviour with regard to the risk of phytotelmata desiccation. We interpret that parents provide older tadpoles with younger ‘trophic’ tadpoles in order to accelerate their development and save them from impending desiccation.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
FrogBoy    32

Kiitos tästä tonikin! :) 

Minulla onkin juuri nyt päässä pyörinyt nuo Ranitomeya variabilikset, ja tuota tekstiä en ollutkaan vielä löytänyt.

Ja tuli tämmöinen kysymys mieleen että jos tekisin ryhmä terraarion, vaikka 60x45x90 ja tuonne 3-5 sammakon ryhmä noita variabiliksia, niin pitäisikö sinne terraarioon myös heittää moninkertainen määrä banaanikärpäsiä kuin pienempään terraarioon ? Tai jos laittaa vaikka banaaninpalan terraarion pohjalle, jonka ympärille kaikki bantskut kerääntyy niin oppivatko sammakot varmasti hakemaan sieltä ruokansa? :huh:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
jaded    952

... pitäisikö sinne terraarioon myös heittää moninkertainen määrä banaanikärpäsiä kuin pienempään terraarioon ? Tai jos laittaa vaikka banaaninpalan terraarion pohjalle, jonka ympärille kaikki bantskut kerääntyy niin oppivatko sammakot varmasti hakemaan sieltä ruokansa? :huh:

 

Kyllä mä olen pitäny melko reipasta määrää banskuja tuolla isossa terrassa, jotta sampit varmasti löytää riittävästi ruokaa. Oppivat kyllä erinomaisesti hakemaan safkansa "ruokintapisteeltä", jossa pidän kärpäsille houkuttimena milloin mitäkin hedelmän siivua. Isossa terrassa noita pisteitä kannattanee pitää useampia.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
mats    331

noiden peukalonkynsien kanssa saa hieman olla varovainen ylisyötön kanssa, saattavat kupsahtaa stressistä /ahmimisesta. parempi jos terrassa on riittävä hyppispopulaatio joka on laajalle levittäytynyt ja pieni kompostinurkka. suurempi ongelma kun ruoan löytäminen on varmaan ryhmän sisäinen kemia. eli pomottamis-stressiä saattaa syntyä mikä johtaa syömättömyyteen, ei niinkään se että ei löytäisi ruokaa vaan haluttomuus syödä koska on terraariokiusattu. 

 

ei minulla ole mitään montaa pistettä mun isoissa terroissa. syötän vähän väliä eri paikkoihin. vanhat kärpäspurkit jossa on vielä jotain jäljellä joutaa sisään silloin tällöin.

 

hedelmäpalat pitävät kyllä kärpäset paikallaan joten se on ihan toimiva mikäli haluaa varmistaa että ruokapaikkoja on montaa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
mats    331

Termos! Ensi lauantaina Dendrobatidae Yhdistys kokoontuu (katsokaa tiedote),  ja minulla on yksi puheenvuoroista. Tänään kerään taas materiaalia esitelmää varten. Ajattelin kysyä millaista tietoa te kaipaisitte luonnonmukaisen terraarion synnystä? Nyt on siis mahdollista saada suorat vastaukset kysymyksiin ja vielä luonnossa kun varmaan raahaan terran mukaan.

 

Varsinainen tunnin kestävä esitelmä, mitä ruotsissa tulen pitämään käsittelee Ameeregaa syvemmin kun nyt lauantaina, sillä Ameerega sukuna on varsin vähäisesti tunnettu myös Ruotsissa. Sattumoisin kun noita sankareita minulla on 6 eri lajia niin sekin vaikuttaa valintaan. :D 

 

Ensi lauantaina 18.10 keskityn enemmän itse terran rakentamiseen ja luonnonmukaisten materiaalien käytöön. Mielenkiintoisena kokeiluna minä tulen syksyn mittaan rakentamaan terraarion joka pohjautuu samanlaisiin tekniikoihin kun mitä käytetään savilammen rakentamiseen ulkotiloissa. Jää nähtävästi miten hyvin se toimii, mutta asia kiehtoo minua.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
mats    331

Aika vähäiseen tietoon tyydytään :D lemmikkimessuilla olen taas puhevuorossa.  saa tulla kuuntelemaan tai muuten vain jututtelemaan.

Edited by mats

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
jaded    952

Olosuhteiden pakosta jouduin purkamaan nuolimyrkkyjen terran alkutekijöihinsä (piti saada siirrettyä), ja samalla sain sitten mahdollisuuden korjata kaikki ärsyttämään jääneet jutut terrassa. Fiksailin valepohjaa (toivottavasti) toimivampaan suuntaan, vähensin kasveja ja löytyypä tuolta nyt pieni lamparekin, kun aiemmin oltiin pikkuruisten, epäkäytännöllisten vesiastioiden varassa. Lopputuloksena mielestäni selkeämpi kokonaisuus, jossa sampeilla on enemmän tilaa temmeltää.

 

Nyt tietysti hirvittää tuo lammikko, että meneekö ne hukkumaan sinne... lammikko on kyllä melko pieni ja matala (syvimmillään ehkä 2cm) ja pois pääsy on tehty mahdollisimman helpoksi. Minkäänlaista suodatussysteemiä ei ole, vaan ajatuksena on vaihtaa osa vedestä viikoittain (onnistuu helposti ja vie ehkä 30s. aikaa). Aikaisemmin terrassa ongelmaksi tuppas tulemaan valepohjan vedenpinnan liiallinen nousu ja pohjamateriaalin vettyminen sumutuksien myötä, haihtuminen terran ulkopuolelle kun on käytännössä olematonta. Nyt pystyn paremmin säätelemään veden pinnan korkeutta ja toivon noilla vedenvaihdoilla pitäväni myös lammikon vedenlaadun riittävän hyvänä.

 

Ajatuksia, mietteitä, kuulostaako ihan idioottimaiselta?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
mats    331

yleensä aina innostuneena iskee liikaa kasveja purkkiin. minulla on kaikissa purkeissa sellainen 2-5 cm lammikko. hukkuminen on tietenkin aina mahdollista, mutta useimmiten silloin on kyse jostain muusta kuin uimataidonpuutteesta, eli sairaus, väsymys (esmes jos lasia vasten ui itsensä uuvuksiin) tai ruoasta johtuva  ali- , tai ylipaino.

 

ei minulla erikseen mitään suodatus järjestelmää ole kuin nuo turveharkot pohjassa. enkä minä kyllä sitä vettäkään hirveemmin vaihda. :D

 

kuulostaa hyvältä.

  • Like 1

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
jaded    952

Luulen, että käytännössä toi vesi tulee vaihtumaan niin, että välillä imasen liikoja pois ja siitä se sitten taas näppärästi täytyy melkein itsestään :D Tietysti jos alkaa näyttää siltä, että vedenlaatu kärsii, niin voi sitten tehdä reilumpiakin vaihtoja.

 

Lapset itse ovat ainakin tyytyväisiä, kun pääsivät takaisin omaan terraansa. Joutuivat olemaan muutaman päivän evakossa tuollaisessa väliaikaskyhäelmässä, ja olivat ihan maansa myyneitä. Isoon terraan päästyään värit kirkastui ja kurnutus alkoi hetimiten :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Nardimai    27

Tohon vesiaiheeseen vielä.. Mullakin on aika paljon vettä terrassa ja syvyydet vaihtelee 2-8cm. Ranitomeya Benedicta on usein veden alla ahtautuneena johonkin nurkkaan ja monesti olen luullut viimeisten hetkien olevan käsillä, mutta aina niitä neljä löytyy. Olen kuiten laittanut puita ja kiviä sen verran, että nuosupaikkoja riittää.

 

Mun vesi vaihtuu ulkosuodattimen avulla ja sadejärjestelmistä tulee suurin osa korvaavasta vedestä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
mats    331

Tuo kuulostaa lajille erittäin epätyypilliselle. Tuntevatkohan ne olonsa epäturvalliseksi? Yleensä ne piiloutuvat kuivien lehtien sekaan ja liikkuvat oksistossa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Nardimai    27

Samaa olen miettinyt. Suhteellisen arka laji jos vaikka vertaa R Imitatoriin.. Uudessa terrassa en sukelluksia ole nähnyt enää kuin kerran. Piiloja on enemmän kuin tarpeeksi. Eivät kyllä huku ainakaan helposti, sen voin kertoa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Joonas    1 192

Nuolimyrkkyjä telkkarissa!

TV 1 Aamu-tv:n Luonto lähellä -sarja tutustuu nuolimyrkkysammakoihin maanantaina 16.3. Ohjelma esitetään TV 1 klo 06.54 tai 08.13 uutistilanteen mukaan.

Ohjelmassa nähdään erilaisia nuolimyrkkysammakoita ja niiden terraarioita. Haastattelussa ovat Suomen Dendrobatidae Yhdistyksen Mats Wikström ja Joonas Gustafsson.

Luonto lähellä -sarjaa voi myös seurata myös Yle Areenasta. Kirjoita tietokoneen hakuohjelmaan yle areena. Kirjoita Areenan etusivun "Hae ohjelmia" -kohtaan Luonto lähellä, niin pääset sarjan arkistosivuille. Käynnistä luontovideo kyseisen jakson esityspäivän/ kuvakkeen kohdalta.

  • Like 1

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
jankku66    0

Hei minulla olisi kysyttävää nuolimyrkkysammakoista ja niiden ruuista. Syövätkö ne suomalaisia banaanikärpäsiä jos syövät saavatko ne kiinni siivellisiä kärpäsiä? Löysin yhden sivun mistä voi tilata sammakoita ja niiden ruokaa tosin ne tulevat Amerikasta asti niin selviäisivätkö ne Suomeen asti hengissä? Kiitos niille jotka vastaavat.


Hei! Tiedättekö te, että syökö keltanuolimyrkkysammakko vastakuoriutuneita ritariperhosen toukkia? Minulla ei vielä ole sammakkoa mutta sellainen olisi suunnitelmissa joten en voi kokeilla. Haju ainakin toukissa on kamala!



 

Edited by Katg
Kaksi peräkkäistä viestiä yhdistetty.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
mats    331

Moros. Tutustuppa ensin sammakkolammen loistosivustoon,  ja myös dendrobatidae yhdistyksen sivuille on ilmestymässä tietopaketteja kevään aikana.

 

Banaanikärpäset: Kyllä sammakot syövät myös suomalaisia kärpäsiä, niissä vaan on haittapuoli se että ne osaavat lentää. Harrastajat viljelevät lentokyvyttömiä kärpäsiä sammakoiden ruuaksi, yleensä kotirauhan säilymisen takia. 

 

Joillekin lajeille kärpäset ovat liian isoja.

 

Kärpäsiä saa tilattua paljon lähempääkin, mm Pet Expoon tulee niitä myyntiin, ja monet eläinkaupat myös tilaavat pyynnöstä.

 

Sammakoita voi toki tilata jenkeistä, mutta siihen tarvitaan cites vienti- ja tuontiluvat ja eläinlääkäritarkastus kun sammakot saapuvat Eurooppaan. Eli vastaus kysymykseen on: En usko että se kannattaa. Sammakoita saa paljon lähempääkin. Helpoin on tulla jutustelemaan dendrobatidae yhdistyksen ständille pet expoon, ja samalla pääsee ihailemaan muitakin herppejä.

 

En tiedä syökö, oletkos kokeillut maistuuko ne yhtä pahalta kun haisevat? Jotkut nuolimyrkyt suostuvat syömään matoja tai toukkia, mutta eivät kaikki. Itse olen huomannut sen olevan yksilökohtaista. Kaikki ei yksinkertaisesti diggaa kiemurtelevaa ruokaa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Nardimai    27

Itse vasta-alkajana suosittelen tutustumaan tarkoin sammakoiden ravintoon. Oli koira, kissa tai akvaario, niin ruokaa saa kätevästi Prismasta. Sammakoiden ruuat on ihan toinen juttu. Sammakoita ja ruuan kasvatusta ei käytännössä voi samalla kertaa aloittaa. Tai ehkä  voi, mutta sitten pitää tilata paaljon kärpäsiä. Itse olen nyt noin puoli vuotta kasvatellut eri kärpäslajikkeita ja voin todeta ettei homma ole hanskassa. Isot kärpäset kuten hydei toimii, mutta pienet ei. Tällä hetkellä ratkaisuna on suuret määrät kasvatuspurkkeja. Sama homma hyppyhäntäisten kanssa. Minulla on nyt  kuusi karkkirasiaa häntäisiä ja sato on samaa luokkaa kuin Andreaksella yhdessä rasiassa? Olen päässyt kyllä hajulle kasvatuksesta, mutta aikaa se vaatii. Puoli vuotta olen rakennellut ja harjoitellut kasvattamaan ja nyt vasta viime kuussa päässyt tutustumaan sammakoiden elämään ja käyttäytymiseen. Ekat 5 kuukautta kaikki aika meni herppien elossa pitämisen varmistamiseen ja ruokaeläinten kasvatukseen ja ympäristön alkeiden opetteluun.

 

Suomesta saa sammakoita ja tietoa. Osa harrastajista on todella aktiivisia ja oma harrastaminen hyppäsi valovuoden otettuani yhteyttä heihin ja liittyessäni yhdistykseen. Itse jatkan ehdottomasti Matsin ja Andreaksen viitoittamalla tiellä ja mun luo pääsee katsomaan ja apuakin saa tarvittaessa. Tosin lähinnä osaan neuvoa eteenpäin ja kertoa mistä tietoa hakea, Erittäin mielenkiintoinen harrastus ja vie todella mukanaan.

 

Eikä oo ilkeilyä, mutta en usko Suomessa kenenkään myyvän sammakoita jollet ole saanut kärpäsiä kasvamaan ensin. Mullakin on poikasia tulossa ja myyn mielellään, mutta en alaikäisille, enkä jollei ole ruokaa tarjolla.

  • Like 4

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
jankku66    0

Kiitos! Ehkä minun pitäisi ensin katsoa vähän, että mistä tilaisin kaiken. Kuitenkin ne maksaa paljon enemmän tilata ulkomailta.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!

Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?

Kirjaudu sisään


×