kiinankaali

Cryptelytrops albolabris

34 viestiä aiheessa

Terve!

Löytyisiköhän kyseisestä käärmeestä mielellään suomenkielisiä sivuja tai inffoa. Olen yrittänyt googletella eikä ole löytynyt kuin wikipediasta jotain suhteellisen turhaa tietoa.

Jos joltain myös löytyy tätä lajia niin olisin tyytyväinen jos vastaisitte näihin:

-Minkälaiset terraario-olot vaatii?

-Myrkyllisyys?

-Löytyykö suomen harrastajista kasvattajia?

Kertokaa muutakin mitä mieleen tuleen lajista.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minuakin tämä laji kovasti kiinnostaa, mutta aika vähän tietoa ainakaan suomenkielellä löytyy. Jotain englanninkielisiä selostuksia on löytynyt. Jos joku alboja harrastava vaikka "eksyisi" kommentoimaan mimmosia kavereita nämä ovat terraario-olosuhteissa.

Oma kokemus on tällä hetkellä vain kuristajista ja karvaperseistä (hämyt), mutta ainakin takamyrkkyhampaiset lierot kiinnostaa ja on hankintalistalla. Alboa olen katsellut kiinnostuneena, mutta pitäydyn toistaiseksi vähemmän vaativissa lajeissa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Itelläni ei ole kokemusta juuri tästä lajista,mutta lähisukulaisesta C.purpureomaculatusista kyllä.

Mulla on kyllä vahva mutu että olisin lukenut suomeksi albosta jostain kotimaisen matelija harrastajan sivuilta tai sitten ainakin exotic-animals foorumilta.

Englanniksihan juttua riittää ja sen voi tarvittaessa kääntää google translationilla. tekee auttavan käännöksen..esm. lämpötila ja kosteus suositukset ja syklitykset, kuten terran kokokin valkenee ainakin. Tosin tuossa on mahdollisesti eroja lukeeko jenkki foorumia, jossa suosistaan pienempiä purkkeja tai sitten vaikka eurooppalaisia jossa kallistutaan kenties? suurempiin asumuksiin.

Pentuja sekä aikuisiakin on toisinaan myynnissä tälläkin foorumilla ja myyjiltä itseltäänkin voi kysyä infoa.

Mutta muuten käsitykseni mukaan melko varma ja kestävä laji, jos omaa aiempaa kokemusta myrkyttömistä ja mieluiten sähäkämmistäkin arboreaalisista lajeista.

Muut lajin kanssa elävät harrastajat saa jatkaa...

Otin vain uppia topikille:)

Edited by tonikin

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Otan info lainan venomlandilta: Siellä todettiin tämän lajin aiheuttavan thaikuissa vuosittain n.30 hengen kuoleman. Lisäksi olisi hyvin todenäköistä ettei kaikkia ilmoiteta.

http://www.tropicalmedandhygienejrnl.net/article/0035-9203(90)90111-Q/abstract

Yksi pointti tuossa voisi olla puukyyn elinkorkeuden valinta ja ihmisten pituus?

Jotkin puu/puskakyyt viihtyvät hyvin n.puolentoista metrin korkeudella luonnonvaraisina ollessaan. Tämä voi tietää hankalia puremia ikäviin paikkoihin.

Toinen on eri lokaliteettien eri myrkky koostumukset.

Kuin väärät hoitomenetelmätkin.

Kolmantena viskaisin mahdollisuuden lajin yleistymisestä ja tai ihmis asutuksen siirtymisestä raivaamattomalle elinalueelle?

Jokatapauksessa kyseessä on myrkky. Ja purema on aina vaarallinen lajiin katsomatta. Esm. tämän suvun/lajin puremasta voi tulla eteen sormen menetys kudosten mennessä kuolioon, asian mukaisesta hoidosta huolimatta.

Ite olen mieltynyt C. purpureomaculatis:n. Käärme pyrkii lähes aina iskemään, ja joskus kaukaakin, eikä lepsuiluita tai turhia tyydyttäytymisiä turva rajojen kanssa kikkailuun pääse syntymään.

Tein valinnan tämän lajin suhteen ensimmäisenä arboreaalisena myrkky lajina tietoisesti juuri tämän takia.

Eli käärmeen ilmoittaessa toistamiseen isku kykynsä, nopeuden ja pituuden suhteen on homma mielstäni turvallisemmalla pohjalla.

Sitä osaa varoa ja syystäkin. Veikkaan että suurin osa purema tapauksista maailmalla tulee juuri ns. rauhallisemmista lajeista jotka yksinkertaisesti yllättävät hoitajansa pahemman kerran...

Mutta laji mielenkiinnon mukaan, olkoon se ensimmäinen prinsiippi.

Sitten mukaan astuu paljon muitakin tekijöitä...kuten käärmeen pituus, käsiteltävyys, jne..

Onneksi on tämä foorumi jossa tieto liikkuu ja käsityskykin saa sopivasti suhteuttamista;)

Vai mitä muut myrkky harrastajat tuumaa...?

Laakereillako sitä siellä röhnötetään;)

Edited by tonikin

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Huomasin aiheen vasta tänään.. Tiiä auttaako enää :) Kuitenni.

Minulla oli 1.1 pariskunta, ukko kuoli tuossa vuosi sitten keväällä. Parittelivat onnistuneesti (useamman kerran) ja naaras teki parit poikasetkin viime vuosina.

Äkäisiä, helppohoitoisia puuotuksia: nopeita iskemään kuin salama! Poikasten "käynnistysvaikeudet" ainakin omalla kohalla olleet jonkinlaisia, usein pitkällä kärsivällisellä zen-tyyppisellä houkuttelulla alottaneet ensin pinkin jalalla, sitten päällä jne.

Nyt tuo myynnissä oleva poikasyksilö vetää jo oma-alotteisesti kokonaista pinkkiä.

Aikuiset sen sijaan.. Niitä en viitsi ruokkia valojen sammumisen jälkeen jollei sitten halua "jännitystä elämään". Vitsi. B) Tulevat nimittäin näpeille ja laseille heti, kun menee häärimään hämärässä terran eteen.

Mutta muuten, ainakin meikäläisen pitämänä ollut helppohoitonen ja kaunis laji!

-Heidi-

1 person likes this

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tuolla netis oli just myynissä pari urosta :) :) hintaa oli 100 euroa kpl :) en ite tiedä onko niitä enään myynissä??

Edited by kattinka
kirjoitus virhe

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

meiltä löytyy 1.1.1 ja ihan hauskoja otuksiahan nuo ovat:) koukuissa istuvat suhteellisen nätisti ja vaatimuksiltaan suhteellisen anteeksiantavaista sorttia.. normisti jäävät vielä ihan mukavan kokoisiksikin.. Tosissaan myrkky on lokaliteetista riippuen enemmän tai vähemmän nekroottista ja kuten yllä jo mainittiinkin kudosvauriot purematapauksissa yleisiä.. Ilmeisesti useimmat kuolemantapaukset johtuvat siitä että elelevät lähellä ihmisiä tai niiden työpaikkoja ja terveydenhuolto ei noissa maissa ole parasta sorttia, JOKATAPAUKSESSA minkä otuksen myrkky vaan voi aiheuttaa anafylaktisen shokin joka pahimmassa tapauksessa johtaa kuolemaan ja albojen myrkky ei ole ihan lievimmästä päästä kuitenkaan
meidän sivuilta taitaa joku pieni esittely löytyä

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Täällä päätti yksi lisääntyä partenogeneettisesti. Seitsemänvuotias, ei koskaan nähnyt urosta.

 

Seitsemän elävää poikasta, joista kolme piti lopettaa epämuodostumien takia (mm. 90 asteen knikkejä ja gastroskiisejä) sekä 15 hylsyä. Eloonjääneet neljä poikasta porskuttavat toistaiseksi hyvin.

Linkissä kuva emosta ja parin päivän ikäisistä poikasista: http://imgur.com/a/UBw42

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mielenkiintoista(:

 

Millainen sukupuolijakauma poikueessa oli (mukaan lukien fyysisesti elinkelvottomat)?

Entä onko sulla, tai muilla tietoa antaako vanhemman partenogeneesi edelleen potentiaalisia merkkejä myöhemmin, kun saman poikueen yksilöt ovat sukukypsässä iässä?

 

Voisi olla mielenkiintoista pitää mahdolliset naaraat omissa "soluissaan"?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Eikös noiden pitäisi olla emonsa klooneja, eli naaraita kaikkien?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mielenkiintoista(:

 

Millainen sukupuolijakauma poikueessa oli (mukaan lukien fyysisesti elinkelvottomat)?

Entä onko sulla, tai muilla tietoa antaako vanhemman partenogeneesi edelleen potentiaalisia merkkejä myöhemmin, kun saman poikueen yksilöt ovat sukukypsässä iässä?

 

Voisi olla mielenkiintoista pitää mahdolliset naaraat omissa "soluissaan"?

Kaikki ovat koiraita. Kaiken järjen mukaan jälikasvun pitäisi olla steriilejä.

 

Eikös noiden pitäisi olla emonsa klooneja, eli naaraita kaikkien?

Eivät ole klooneja, sillä perimästä puolet on emon ja toinen puoli emon itse kokoonparsimaa.

 

Tällä hetkellä kolme saanut ensimmäisen pinkinpään alas, neljäs ei vielä luonut nahkaansa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hullu tiedemies nostaa päätään ja heittää vakaan isoloitumiskokeen:

Toki koiraita voisi kokeilla pariuttaa (steriliteetin uhallakin) partenogeneesin kautta heidät maailmaan pullauttamansa emon kanssa?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hullu tiedemies nostaa päätään ja heittää vakaan isoloitumiskokeen:

Toki koiraita voisi kokeilla pariuttaa (steriliteetin uhallakin) partenogeneesin kautta heidät maailmaan pullauttamansa emon kanssa?

En haluaisi tietää millaisia sisäsiitoksen multihuipentuman aiheuttamia mutantteja sieltä putkahtaisi.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

"Lajin", eli sen alati muuttuvan ja hankalasti määriteltävän suvunjatkamisen ja säilymisen kannalta ominaisuudella taikka valmiudella on silti paikkansa ja se on kyennyt varmastikin takaamaan suvun jatkumisen, vaikka pullonkaula onkin moniltaosin vissi?


Mutta tuo vain yleislätinänä. Siun on elukat(:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Jos se Toni jättäsi biologian biologeille. Melkoista huttua jo monessa ketjussa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ei voi ihminen omaa noin kehnoa lähestymistapaa ja elämänasennetta...

Jos Martti jättäisit foorumin paremman jakamisesi puutteessa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Poikaset ovat edelleen elossa, virkeitä ja kasvavat. Kaksi syö reippaasti itse, kahta pitää vielä avustaa.

1 person likes this

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Niin on nättejä lapsoset :).

Jos meinaat raaskia myydä jonkun niistä niin ota yv.llä yhteyttä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Päädyin sitten sellaiseen ratkaisuun, että lopetin kaksi poikasta. Eivät tässä päälle seitsemän kuukauden aikana olleet alkaneet itse syödä, ja niiden kunto alkoi heiketä. Kaksi muuta voivat hyvin, vaikka hiukan pienikasvuisia ovatkin.

http://imgur.com/a/gqUJE

 

 

Edited by Tepadj

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Eli et yrittänyt pakkoruokkia, vai. Pinkkiäkö ne kaksi syö.

 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
On 13.2.2016 at 19.49, Nixu said:

Eli et yrittänyt pakkoruokkia, vai. Pinkkiäkö ne kaksi syö.

 

Koko tuon ajan pakkosyötin niitä kahta eikä tilanne parantunut. Eivät olleet missään vaiheessa edes kiinnostuneita ruoasta. Puolikasta pinkkiä syövät nyt nuo eloonjääneet.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Päivitystä asiaan: kaksikko on vihdoin kasvanut siihen mittaan, että kokonainen pinkki uppoaa kitusiin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

No jopa on polulla ollut mittaa. Jos vertaat hyvin toimiviin poikasiin, niin kiinnostaisi kovasti kuulla miten paljon hitaampaa pituuskasvun kierryttäminen on näillä yksilöilläsi ollut?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
On 3.7.2016 at 10.40, tonikin said:

No jopa on polulla ollut mittaa. Jos vertaat hyvin toimiviin poikasiin, niin kiinnostaisi kovasti kuulla miten paljon hitaampaa pituuskasvun kierryttäminen on näillä yksilöilläsi ollut?

Pahoittelut hitaasta vastauksesta. Hyvin kitukasvuisia verrattuna emoonsa. Emo oli muutaman kuukauden ikäisenä saman kokoinen kuin nyt poikaset vajaat puolitoistavuotisina.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään