Nitrogen

Jäsen
  • Viestit

    156
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

  • Days Won

    2
  • Palaute

    0%

Nitrogen last won the day on July 31 2016

Nitrogen had the most liked content!

Maine sivustolla

36 Loistava

Tietoja käyttäjästä Nitrogen

  • Taso
    vierailee säännöllisesti

Profiilin tiedot

  • Sukupuoli
    Mies
  • Sijainti
    Länsi-Vantaa
  • Kiinnostuksen kohteet
    Tiede, tekniikka, elektroniikka, käärmeet, fysiikka, sotilasasiat, pienoismallit
  1. Kyllä ekaksi voi ottaa ihan poikasenkin. Minä tuossa yllä suosittelin kahdesta vaihtoehdosta toista, en tyrmännyt kumpaakaan. Olet aivan oikeassa siinä että yleensä mitään ongelmaa ei ole, vaan kaikki menee hyvin. Suositukseni perusteluina käytin juuri tuota korostettua helppoutta, joskin kuningaspyton lajina on niin helppohoitoinen ettei edes poikasten tapauksessa ongelmia juuri tule. Ehkä Talvikon kommentin paras sanoma on tässä: Jep, luotettava kasvattaja, asiat kunnossa (sekä kasvatustoiminnassa että itse poikasella), hoito-ohjeet ja myynnin jälkeinen apu (vertaa bisneksessä after sales). Jo käärmettä hankkiessa kannattaa kysellä kasvattajalta kaikenlaista mitä mieleen tulee, etenkin jos jokin asia on epäselvä, meneekö se nyt näin vai näin? Toki ihan perustiedot tulisi olla tiedossa, mutta tarkennuksia saa ja kannattaa kysellä.
  2. Omasta mielestäni kuningaspyton sopii ekaksi käärmeeksi, olihan se sitä myös itsellenikin. Kyseisessä lajissahan ei ole mitään muuta ongelmaa kuin paastoilut. Ja tämänkään ei tarvitse olla ongelma jos se vaan on luonnollinen kausipaasto eikä stressistä tai vääristä olosuhteista johtuvaa syömättömyyttä. Moneen muuhun lajiin verrattuna kuningaspytonin olosuhteet on helppo järjestää, elikko ei kasva mahdottoman kokoiseksi eikä ole lainkaan aggressiivinen. Lisäksi ravinnoksi sopivia pakasterottia on hyvin saatavilla. Huomioitavista sekoista tärkeimmät ovat: millaiseen asumukseen majoitat käärmeen ja mistä hankit ruokaeläimet. Moni pitää kuningaspytoneita suht tavallisissa lasiterraarioissa, kasvattajat yleensä räkeissä ja minä sängynaluslaatikoissa. Kaikki ovat ihan soveltuvia ratkaisuja, joskin liian isoa ja avaraa asumusta kannattaa välttää, sillä etenkin pienikokoinen pyton stressaa siitä (yksilökohtaisia eroja on). Ruuan suhteen kannattaa perehtyä siihen minkäkokoista rottaa on saatavilla. Helsingissä asuvana parhaat vaihtoehdot lie tilata ReptileManiacsilta joka toimittaa kerran kuussa Haagaan ja Reptico jonka tiloista Espoosta voi noutaa rotat. Sitten kannattaa keksiä miten pakasterotan sulattaa. Itse käytän vesihaudetta, sulaa tarpeeksi nopeasti muttei kypsy. Muut oleelliset seikat löytyy hoito-ohjeista joita löytää netistä ja jossain määrin täältäkin. Ja aina saa kysyä! Suosittelisin mieluiten nuorta aikuista, joka on jo tottunut elämään vankeudessa ja syö hyvin. Tällöin pitkänkin syömättömyyden seurauksena ei eläin vielä näänny. Lisäksi nuorehko aikuinen yksilö ei välttämättä ala pitämään talvipaastoja heti samantien (tosin yksilöitä nämä ovat ja saattaa paastota silti).
  3. Tänäkin vuonna sama pyton piti kevätpaaston. Paasto alkoi about helmikuun lopulla ja päättyi eilen puoli tuntia ennen keskiyötä. Kokolailla 5kk sitä taas kesti. Nyt jos homma menee kuin edellisinä vuosina, alkaa kattava kerran viikossa ahminta ja massan kerryttäminen.
  4. Mainiota! Kärsivällisyys on näiden veijareiden kanssa ehkä tärkein hyve.
  5. Minä en myöskään suosittele. Kun jotain joskus menee vähän pieleen Tonin kuvaamilla tavoilla ja käärme tarvitsee toimenpiteitä, pääsetkö varmasti paikalle? Toki riistakamera tai vastaava auttaa toteamaan tilanteen, mutta ei vielä korjaa sitä. En halua liikaa lytätä tai pelotella, mutta viitatkaamme vielä eläinsuojelulakiin: Lain taustalla on etiikka, eli käsitys oikeasta ja väärästä. Lain tarkoitus on turvata eläimille hyvä elämä, johon lainsäätäjien mielestä kuuluu eläinten hyvinvoinnin ja olosuhteiden tarkastaminen riittävän usein, kuten viimeinen lause toteaa. En pelottele lailla ja seuraamuksilla, vaan vetoan etiikkaan. Sillä ei ole käärmeen kannalta oikein että se jää hoidotta useaksi päiväksi peräkkäin (muissa kuin poikkeustilanteissa).
  6. Riippuen vaa'asta 10g voi olla vielä mittavirhettäkin. Tosin nykyiset digitaalivaa'at ovat jo suht tarkkoja. Ulostaminen monesti näillä paskan panttaajilla heilauttaa painoa alas, olen tainnut itse ennen ja jälkeen mittauksilla todeta 10% massan muutoksen. Ihan oikea ratkaisu lie antaa käärmeen olla rauhassa. Sitten jos siellä näkyy iltaisin aktiivisuutta ja liikehdintää niin vois olla ruuan etsiminen pytonilla mielessä. Toki voit kohtapuoliin kokeilla jo muutenkin jos viime tarjoilukerrasta on jo pari viikkoa.
  7. Jossei tuossa neljässä viikossa ole paino pudonnut juurikaan niin ei kuullosta niin pahalta. Joskaan noin pienikokosten pytoneiden ei pitäisi kieltäytyä syömästä ellei jokin asia ole vialla. Kookkaammat sitten paastoilee ihan omaksi ilokseen ja omistajansa kiusaksi. Nimenomaan rauhassa tuon kannattaa antaa olla ettei stressaannu, ja samalla selvittää mikä on muuttunut tossa 4 viikkoa sitten ja onko kaikki olosuhteet kohillaan. Kriittisimmät tekijät on lämpö ja turvallisuus. Jos asumuksen lämmöt on liian alhaiset (tai ihan liian korkeat!) ei eläin yleensä suostu syömään. Ja jos asumus on liian avara, piiloja ei ole tarpeeksi, kokoajan joku liikuskelee lähistöllä ja kurkkii taskulampun kanssa boxiin tai säätää asumusta niin pyton stressaa tästä. Muita tekijöitä on toki sairaudet, tosi pielessä olevat kosteudet, tuleva nahanluonti, joku muu muutos kuten pohjamateriaalin vaihto tai erilainen piilo, sekä se ettei vaan ole nälkä (ton kokosella pitäs kyllä olla saalis sulateltuna ja nälkä jo 5 päivää ruokinnan jälkeen). Suosittelen toistaiseksi pysymään rotissa, ruokaeläimen vaihto on taas yksi muutos ja rottia noiden on parmepi syödä muutenkin. Selvittele ja mieti mikä voisi olla pielessä/muuttunut ja anna käärmeen olla viikko rauhassa, poislukien vesien vaihdot ja jätösten siivoilu. Noin viikko edellisestä tarjoilukerrasta kokeile tarjota uudelleen.
  8. Maksimiaikaa en osaa sinällään sanoa, se kun riippuu paljolti wetboxin sisällön kosteudesta ja koosta suhteessa pytoniin sekä vielä teoriassa lämpötilastakin. Mutta käytännössä ei niin kauaa että alkaa vatsa näyttää erilaiselta. Eli pinkiltä/punertavalta (elölei kyseessä ole just se nahanluonnin eka vaihe kun silmätkään ei ole vielä sameina). Kahta viikkoa ei pitäisi käärmeellä olla syytä wetboxissa viettää, ainakaan kovin kosteassa sellaisessa. Jos käärme viihtyy turhan paljon wetboxissa, voi siitä päätellä että asumuksen kosteus on alhainen. Vastauksena toiseen kysymykseen: anna vaan wetboxin olla kosteana koko nahanluonnin ajan jos siellä vähänkään viihdytään.
  9. Esimerkiksi nostamalla ihan aavistuksen lämpöä, jolloin suhteellinen kosteus laskee vaikka absoluuttinen pysyykin samana. Lisäksi voit laittaa pienemmän vesikipon, sieltä ilmaan haihtuvan kosteuden määrä on riippuvainen pinta-alasta. Mitä isompi kippo, sitä enemmän sieltä päivän aikana vettä haihtuu ilmaan. Toki niitä reikiäkin voi porailla lisää, mutta siinä on se että jos pitääkin säätää toiseen suuntaan niin reiän luotettava ja siisti tukkiminen on vähän hankalampaa (muttei mahdotonta). Samoin jos se vesiastia on just lämpömaton/kaapelin päällä niin se lämpö kiihdyttää veden haihtumista sieltä. Itsellä on vesiastiat viileässä päässä käärmeillä.
  10. Kyllä se riittää. Sellanen 40 - 60%RH on sopiva yleiskosteus. Nahanluonnin aikaan itse nostan 75 - 85%RH lukemiin, ja myös pidän siellä kun omat pytonit ei noteeraa wetboxeja mitenkään.
  11. Eilisiltainen isomman pytonin ruokinta meni hieman pieleen. Onnekseni paasto ei ole sittenkään vielä täällä koska ahnaasti iski rottaan. Mutta jostain syystä rotalta tässä vaiheessa poksahti suolet pihalle ja lisäksi iskun päätteeksi pyton rottineen molskahti vesikippoon. Eli seurauksena karsealta haiseva tärveltynyt rotan raato, kontaminoitunut vesiastia, veriset pohjamateriaalit ja tästä härdellistä ärsyyntynyt pyton. En pidä todennäköisenä että rotta olisi ollut pilaantunut, taisin vaan käyttää hitusen liian kuumaa vesihaudetta ja tämän seurauksena kypsensin sen. Ilmeisesti hajun johdosta toinen pyton innostui ja tökki kuonollaan boxinsa seinää haluten kai tulla tutkimaan rotan raatoa.
  12. Linkin takaa herppejä koskevat lajit tässä 2017 muutoksessa: Näiden lisäksi harmaapapukaija alalajeineen siirtyy B-liitteeltä A-liitteelle ja muutama akvaariokala C-liitteelle (lähinnä rauskuja Kolumbiasta).
  13. Hurjan näköistä kun on käsi leikatut auki noin pitkälle. Mutta yhtä asiaa en nyt täysin ymmärrä, jos kirurgit haluaa tehdä toimenpiteen tasatakseen painetta lihaspussissa, miksi se pitää koko matkalta leikata auki? Eikö riittäisi pienempi viilto sopivassa kohtaa? Vai onko lihaspussi rakenteeltaan osioitunut, jolloin joka osio pitäis saada auki?
  14. Mitäpä tälle asialle kuuluu, onko pytonille löytynyt uusi koti? Ja onko tarve pysyvästi luovuttaa käärme pois vai oisko tilapäinen (muutamia vuosiakin) kestävä sijaiskoti myös vaihtoehto?
  15. Mukava nähdä kuvia ulkomaisista lajeista, kiitos näistä!